Wednesday, 8 November 2017

Sola Gratia

Marraskuu on saapunut ja päivät pimenevät jo uskomattoman aikaisin. Valonpuute ei ainakaan vielä tunnu vaikuttavan, siitä ehkä saa kiittää vitamiineja ja todennäköisesti myös sitä että rakastan pimeitä iltoja joita voi viettää kotona kynttilänvalossa tunnelmoiden. Aurinkoa olisi toki kiva nähdä edes kerran viikossa, mutta en odota liikoja. :D Enemmän tässä vuodenajassa minua kuitenkin häiritsee kylmyys jota on vaikea selättää edes kolmella merinovillaisella vaatekerroksella.. Vilukissalle saa siis ehdottaa vinkkejä, jolla pysyä lämpimänä kun mittari painuu pakkasen puolelle. Poolopaidoista on ollut edes vähän apua ja olenkin yrittänyt metsästää pitkähihaista sellaista kirppiksiltä.




Viime viikon vietin käytännössä kokonaan flunssassa, joka iski lähes heti Halloween juhlien jälkeen. Niin mikä stressi? Sunnuntaina olo oli kuitenkin jo hiukan parempi joten päätin lähteä ulos neljän seinän sisältä ja päädyin Kattilahallin kirppikselle. Olen huomannut että minusta on parin viimeisen vuoden aikana tullut melko mukavuudenhaluinen ja laiska kirppistelijä, sillä en edes vaivaudu tonkimaan vaatekasoja vaan katson vain henkarissa olevat vaatteet. Harvemmin lähden kuitenkaan tyhjin käsin kotiin, ja tällä kertaa mukaan tarttui yksi mekko, sekä kuvissa näkyvä hattu joka maksoi vain euron! Poolopaitaa ei siis vielä löytynyt, mutta kenties seuraavalla kerralla.



Ensi viikosta onkin tulossa jännä, sillä karvavauvojen määrä asunnossa kasvaa hetkellisesti viiteen kun otamme kavereiden kissat hoitoon heidän reissun ajaksi. Kissat ovat tuon meidän mustan nuorimmaisen siskoja, mutta eivät ne enää toisiaan muista kun ovat kasvaneet eri kodeissa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita siis tuskin tulee puuttumaan! Koitan kuitenkin jossain kissojen paimentamisen välissä ehtiä kirjoittelemaan tännekin. :)

Loppuun vielä oma musiikkisuositukseni pimeneviin iltoihin ❤

Sunday, 29 October 2017

Halloween 2017


Ensimmäiset omat Halloweenjuhlani ovat ohitse ja vaikka niiden järjestämisessa oli oma hommansa, en voisi olla tyytyväisempi siihen miten hyvin ne onnistuivat! Kaikki vieraat olivat panostaneet asuihin ja kaikki tuntuivat viihtyvän hyvin. Minun oli alunperin tarkoitus leipoa teemaan sopivia leivonnaisia, mutta lopulta ruokien kanssa tuli niin kiire että olen iloinen että onnistuin leipomaan niin paljon että kaikille riitti syötävää. :D Booli oli sentään värjätty myrkynvihreäksi elintarvikevärillä. Koristeitakaan meillä ei kovin paljoa ollut sillä kuten muutama vieraskin totesi, ei meidän asuntoa kamalasti tarvitse laittaa että se sopisi Halloweeniin.. Vähän kuitenkin hämähäkinseittiä, lepakoita ja poikaystävän kaivertama kurpitsa!
    
Asukuvat unohtuivat melkein kokonaan, mutta onneksi saimme napattua edes muutaman kuvan juhlien aikana. Tänä vuonna olin (jonkinlainen) shamaani, sillä kaikki elementit asuun löytyivät kaapista valmiina. Luut ovat kaikki aitoja ja nahkanarussa riippuvat fasaaninjalatkin ovat poikaystävän metsästysreissuilta peräisin. Tykkäsin asusta itse todella paljon, ja haluaisin toteuttaa sen joku toinen kerta vielä vähän paremmin ja kenties mennä ulos metsään ottamaan kuvia.

Täytyy sanoa että vaikka välillä meinasikin tulla vähän kiire, niin oli oikein kiva päivittää blogia pitkästä aikaa monta päivää putkeen! Luulen että jatkossa postauksia tulee siis varmasti useammin kuin aiemmin, mutta ei ehkä sentään ihan joka päivä..

Menikö teidän Halloween mukavissa merkeissä, vai juhlitteko sitä vasta ensi viikolla? :)

Saturday, 28 October 2017

Trick or Treat, Freak


Minun oli tarkoitus tänään kirjoittaa ja laittaa kuvia eilisistä Halloween juhlista mutta ne venyivät sen verran myöhään, että se päivitys saa odottaa huomiseen. Nykyään tulee juhlittua niin harvoin, että seuraava päivä menee melkein joka kerta sohvalla lojuen aivan kuten nytkin. Netflixiin tupsahti kuitenkin eilen Stranger Thingsin uusi kausi joten ei kyllä harmita yhtään että kauden saa rauhassa katsoa alusta loppuun saman päivän aikana! Siispä, jatkan tästä uuden huikean pääkallolasini ja (alkoholittoman) juomani kera sarjan katsomista.

Ps. Voi olla että laitan Instagramin puolelle jo tänään jonkinlaisen kuvan asustani, joten jos kiinnostaa voitte käydä vilkaisemassa sieltä!

Ihanaa Halloweenia kaikille jotka juhlivat sitä tänään! 🎃

Friday, 27 October 2017

Animals Inside Out

Kävin Heurekassa tänä vuonna ensimmäistä kertaa ikinä, koska halusin nähdä eläinten anatomiaa esittelevän Body Worlds – Animal Inside Out -näyttelyn. Harmittaa ihan vietävästi että missasin näyttelyn aiemman osan joka oli ihmisistä, mutta onneksi ehdin sentään näkemään tämän. Näyttely on avoinna tämän viikon loppuun, eli vielä on pari päivää aikaa käydä Heurekassa jos mielenkiinto heräsi. :)


Näyttelyn eläimet on saatu lahjoituksina eri yliopistojen eläinlääketieteellisten ohjelmien kautta sekä eläintarhoilta ja eläinjärjestöiltä. Yhtään eläintä ei siis ole vahingoitettu tai tapettu näyttelyä varten. Näyttely on toteutettu plastinointitekniikalla, jossa ruumiin nesteet ja rasvat korvataan nestemäisillä muoveilla, mikä pysäyttää ruumiin hajoamisen. 

Kokonaisuudessaan näyttely oli hurjan mielenkiintoinen ja vaikuttava, vaikkakaan ei ihan niin laaja kuin aluksi ajattelin. Ja mietin vain mikä homma on noiden eläinten, esimerkiksi norsun siirtämisessä maasta toiseen!



Oletteko te käyneet katsomassa näyttelyn, ja jos olette niin mitä piditte? :)

Thursday, 26 October 2017

Throwback Thursday

Mainitsinkin jo aiemmin siitä, että vanhat postaukset ovat piilossa, koska erillisen kuvapalvelimen kautta ladatut kuvat eivät enää toimi. Haluaisin saada postaukset takaisin näkyviin, mutta kuvien lisääminen on ainakin toistaiseksi jäänyt, varsinkaan kun kaikki kuvat eivät edes ole tälle koneelle tallennettuja.

Aasinsillan kautta pääsemme siis siihen, että päätin jakaa vuoden 2015 lookkini täällä uudelleen! Tämä on varmaan (tämän vuoden lisäksi, mutta siitä lisää myöhemmin!) ainoa Halloween asu jonka kokoamisen aloitin jo hyvissä ajoin. Vietin Halloweenia silloin ystävän järjestämissä Halloween juhlissa, jotka olivat täynnä toinen toistaan hienommin pukeutuneita ihmisiä. Teema oli Masquerade ja juhlissa näkyikin paljon erilaisia naamioita, sekä hurjan muhkeita mekkoja! 




Inspiraatio asuuni syntyi Bram Stokerin Draculan Lucy Westernan hahmosta, vaikka lopputulos olikin hiukan erilainen kuin alunperin ajattelin. Lisäsin asuun naamion, jotta se sopisi juhlien teemaan, ja naamion kanssa kokonaisuus olikin paljon parempi. Tuo mekko on muuten äitini vanha hääpuku! Olen käyttänyt sitä jo kahtena Halloweenina ja luulen että se päätyy tulevaisuudessa päälle vielä uudestaankin.

Wednesday, 25 October 2017

Night of the Vampire

Syksy ja vampyyrielokuvat kuuluvat yhteen ja tämäkään vuosi ei ole ollut poikkeus sen suhteen. Pidimme jopa pienen vampyyrielokuvaillan kavereiden kesken, mutta lopulta päädyimme katsomaan vain muutaman elokuvan. Toinen elokuvailta on siis tiedossa vielä myöhemmin!




Oma henkilökohtainen lempielokuvani niin vampyyrielokuvista kuin muutenkin, on Interview with the Vampire. Olen nähnyt elokuvan valehtematta yli kymmenen kertaa, mutta siti se nappaa mukaansa joka kerta, enkä usko että tulen koskaan kyllästymään siihen. Elokuva on niin kaunis sekä ulkoisesti, kuin tarinaltaankin.


Halusin vinkata myös kahdesta ei niin tunnetusta vampyyrielokuvasta.
A Girl Walks Home Alone At Night on Iranilainen, poikaystävän mielestä "vähän liian taide-elokuva" mutta itse ainakin tykästyin. Todella tunnelmallinen elokuva, ja kaiken lisäksi vielä mustavalkoinen! What We Do in the Shadows on taasen hulvaton parodia ja siltikin yksi parhaita vampyyrielokuvia mitä olen ikinä nähnyt. :D Se tuli vastaan Night Visions-elokuvafestareilla muutama vuosi sitten ja se oli ehdottomasti hankittava omaan leffakokoelmaan. Suosittelen tätä kaikille vampyyrien ystäville!

Tuesday, 24 October 2017

Carnival of Light & Helsinki Horror Walk

Valokarnevaaleilla vierailu on ollut listalla jo siitä asti kun Helsinkiin muutin, mutta jostain syystä en ole sinne päätynyt ennen tätä vuotta. Tänäkin vuonna kävimme siellä poikaystävän kanssa vasta viimeisenä päivänä, mutta parempi silloin kuin ei ollenkaan! Rakastan huvipuistoja, mutta en suinkaan niiden laitteiden tähden sillä sellaiseen minua ei saa kirveelläkään. :D Tällä hetkellä Linnanmäellä taitaa olla peräti yksi laite mihin voin mennä, mutta muista on turha haaveillakaan. Tunnelma huvipuistoissa on silti aina ihana ja pyrin käymään siellä ainakin kerran kesässä. Valokarnevaalien aikaan puisto on auki myöhempään ja täynnä ihania valoja, joten tunnelma oli erityisen ihana ja olen iloinen että ehdin tänä vuonna kokemaan sen! Ensi vuonna on kyllä pakko mennä uudestaan.



Toinen tapahtuma jossa kävin syyskuun aikana oli Helsinkin kauhujen kävely, josta en ollut edes tietoinen ennen tätä vuotta. Kaveri sen oli kuitenkin jostain bongannut, eikä minua tarvinnut kahdesti suostutella lähtemään mukaan! Kävely alkoi Hotel Katajanokan luota, joka on entinen vankila. Vankilana se toimi vuosina 1837-2002 ja talosta löytyy yhä vanha eristysselli sekä maapohjainen ryhmäselli, jossa mekin pääsimme vierailemaan.

Reitti jatkui Katajanokan halki kohti keskustaa ja matkan aikana saimme kuulla useammankin kummitustarinan! Katajanokka on kyllä ehdottomasti Helsingin kauneimpia asuinalueita ja suorastaan harmittaa ettei siellä ole koskaan tullut vietettyä enempää aikaa. Talot siellä kun ovat niin kauniita! Tuo punainen rakennus sijaitsee muuten vastapäätä Tove Janssonin lapsuudenkotia, ei liene vaikea arvata mikä rakennus on saanut inspiraation tuosta talosta.. :)



Oma historiantuntemukseni on hyvin hatara, joten sain paljon uutta tietoa Helsingistä kävelyn aikana. En esimerkiksi tiennyt ollenkaan että Senaatintori on ollut hautausmaa 1600- ja 1700-luvulla ja vainajia ei ole koskaan siirretty sieltä pois, vaan siellä ne makaavat edelleen torin alla.

Seuraavan kerran kun vierailette Helsingissä, niin suosittelen käymään Elias Lönnrotin patsaan luona ja tutkimaan tarkemmin patsaan toista sivua. Sieltä voi löytyä kummallisia symboleja kun vähän kääntää päätä toiseen suuntaan. ;) Jos ette malta odottaa, niin voitte myös kurkata täältä että mitäs sieltä oikein löytyykään!

Monday, 23 October 2017

Fingers like snakes and spiders in my hair

Koska lokakuu on lempikuukauteni ja Halloween lempijuhlani, päätin että päivitän blogia tämän viikon ajan joka päivä! Sisältöä pitäisi siis tulla lähes saman verran kuin koko vuoden aikana tähän mennessä. :D Tämä vuosi ei ole ollut blogille suotuisa, mutta se on ihan ok. Jos ei huvita kirjoittaa tai ottaa siitä turhia paineita, ei bloggaaminen ole silloin enää kivaa. Ja sitähän sen pitäisi olla kun kyseessä on kuitenkin harrastus eikä työ.

Sisältö päivityksissä tulee olemaan vaihtelevaa, mutta yritän saada ne edes etäisesti liittymään vuoden karmeimpaan juhlaan. Virallisestihan Halloweenia juhlitaan vasta ensi viikolla, mutta Suomessa sitä juhlitaan usein jo lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Itse pidän tänä vuonna myös ensimmäistä kertaa naamiaiset(!) ja ne ovat tämän viikon perjantaina. Juhlissa on kyllä oma järjestämisensä, varsinkin kun vieraita tulee tämän hetkisten tietojen mukaan ainakin kaksikymmentä. Mutta koska kyseessä on tosiaan ensimmäiset itse järjestämäni juhlat, en voisi olla enempää innossani!


Halloweenin aikaan kauppoihin tietenkin tupsahtaa vaikka ja mitä kivaa ostettavaa, mutta vaatekaupat olen kiertänyt kaukaa. Olenhan kuitenkin pitänyt kiinni uuden vuoden lupauksestani, joka oli se etten ostaisi vaatteita enää ns. halpiskaupoista. Ruokaostosen lomassa huomasin kuitenkin Lidlin Halloween osaston, ja hetken siinä pyörittyäni ostoskoriin päätyivät parit sukkahousut, joista toiset näkyvätkin tuossa ylemmässä kuvassa. Vähän ehkä viileät näillä ilmoilla ulos, mutta sisätiloissa toimivat hyvin.

Käteni sai tuossa parisen viikkoa sitten vähän lisää täytettä, kun kävin ottamassa uuden tatuoinnin. Inspiraatio kuvaan tuli The VVitch-elokuvan Black Phillip vuohesta ja artisti osasikin piirtää juuri sellaisen kuvan mitä halusin! Itsehän en osaa piirtää ollenkaan, joten on tosi kiva että olen löytänyt sellaisen artistin joka ymmärtää täysin millaisesta kuvasta on kyse. On muuten ollut ehdottomasti helpoin tatuointi tähän mennessä, niin kivun kuin paranemisenkin kannalta. Seuraavaksi pitäisikin alkaa sitten suunnittelemaan jotain isompaa tuohon käsivarteen..


Kuinka innoissanne te olette Halloweenista ja oletteko osallistumassa mihinkään juhliin? :)

Saturday, 16 September 2017

Mareridt


Minun oli tarkoitus osallistua tänäkin vuonna WGThen, mutta ärhäkän flunssan takia joudun jättämään reissun väliin. Vakuutus onneksi korvasi kaikki ennakkoon ostetut asiat joten rahallisesti en hävinnyt mitään, mutta olihan se harmillista jäädä kotiin. Odotetuin artisi omalla kohdallani tänä vuonna oli Myrkur, ja keikoista hänen missaaminen harmitti eniten. Toivon kovasti että hän keikkailisi joskus vielä Suomessakin, ei tuo matka Tanskasta tänne kuitenkaan niin pitkä ole.

Myrkurin uusin albumi Mareridt julkaistiin eilen, ja olenkin tässä eilisen ja tämän päivän aikana ehtinyt soittamaan levyn jo useita kertoja lävitse. Englannin kieli muutamissa kappaleissa harmitti aluksi, sillä tanskan kieli vaan kuulostaa niin paljon kauniimmalta ja englantia kuulee ihan tarpeeksi muutenkin. Lopulta kuitenkin tykästyin myös muutamaan englannin kieliseen kappaleeseen, varsinkin duettoon Chelsea Wolfen kanssa. 
Olen huomannut että käytän koruja huomattavasti vähemmän nykyään kuin ennen. Pitäisi varmaan käydä koruvarastot läpi ja laittaa suurin osa myyntiin, sillä turhaanhan ne tuolla kaapissa pölyttyvät. Lähes poikkeuksetta korvissa roikkuvat päivittäin nuo luukorvikset, ja tästä syystä hamstrasinkin facebookin kirppikseltä kasan (auton alle jääneen) supikoiran luita. Luut ovat pieniä mutta kyllä niistä varmasti koruja saa väsättyä useammankin!



Wednesday, 6 September 2017

Hello September

..And hello you!

Jostain syystä kesä tuntuu olevan minulle epäinspiroivaa aikaa, ja siksi jälleen kerran tämä blogi jäi kesän ajaksi täysin unholaan. Tauon aikana tuli tosin mietittyä useampaan kertaan, että pitäisikö koko blogi vain lopettaa. Hetken tämä olikin piilossa yleisöltä, mutta siihen taas syynä oli se, että vanhemmista postauksista katosivat kuvat pois. Olen ne aikoinaan erillisen kuvapalvelimen kautta ladannut, ja koska tiliä ei enää ole olemassa, eivät kuvatkaan toimi.
Kuvat ovat kyllä minulla tallessa, mutta niiden etsiminen ja lisääminen jälkikäteen tuntuu ainakin tällä hetkellä liian työläältä.





Kuukauden vaihtuessa syyskuuhun aloin pitkästä aikaa kaipaamaan bloggaamista ja varsinkin kuvaamista. Eipä siis auttanut kun kaivaa kamera pitkästä aikaa esiin ja nappailla muutama kuva tämän päivän asusta! Instagramia olen kyllä kesän aikana päivittänyt jonkun verran, mutta sinne kaikki kuvat on otettu vain nopsaan puhelimella. Blogiin haluan mieluummin ihan kameralla otettuja kuvia. (Ja hölmöähän se olisi jos ei kameraa käyttäisi, kun kunnollinen kamera on vihdoin tullut hankittua. :D)

Itse asusta sen verran, että mekon ostin eräältä tutulta, joka kysäisi että mahtaisiko minua kiinnostaa Lipparin vanhemman tuotannon mekko. Katalogikuvista en oikein osannut sanoa olisiko mekko tyyliäni vai ei, mutta sovituksen jälkeen totesin sen olevan oikeastaan aika kiva!
"Korsetti"vyö ja noitanilkkurit ovat molemmat kirpparilöytöjä tältä kesältä. Vyöhön en ole kovin tyytyväinen, sillä ilman mitään tukiluita sen muoto ei ole ihan se kaikkein imartelevin. Täytyy katsoa jos siitä saisi tuunattua jotenkin vähän paremmin istuvamman.





Tämän enempää minulla tuskin on sanottavaa tällä kertaa, mutta olipa vaan kiva kirjoitella tänne pitkästä aikaa! Toivottavasti muutamat lukijat ovat vielä pysyneet matkassa pitkästä tauosta huolimatta. :)

Friday, 19 May 2017

Long lost to where no pathway goes



Vietin viime viikonlopun Keski-Suomessa, paikassa josta olen kotoisin ja josta muutin pois 10 vuotta sitten. Luulin pitkään että kotini on kaupungissa, ei niinkään Jyväskylässä jossa viisi vuotta asuin, mutta Helsingissä jossa täälläkin tuo viisi vuotta tulee pian täyteen.
Joka kerta maalta kaupunkiin palatessani huomaan kuitenkin että palaaminen tuntuu vähän ikävältä. Omaan kotiin kissojen ja poikaystävän luokse on toki ihana tulla, mutta itse kaupunki ympärillä on alkanut vähän ahdistamaan.




Emme asu Helsingissä kovinkaan lähellä keskustaa, mutta ei tässä ympärillä oikein sellaista luontoakaan ole, mitä itse kaipaan. Järviä, eikä merta näy missään. Monet sanovat että jos muuttaisi edes vähän Helsingin ulkopuolelle, lähellä olisi jo paljon enemmän luontoa. En kuitenkaan usko, että sekään olisi vaihtoehto minulle.

Toki kaupungissa asumisessa on paljon hyviä puolia, esimerkkinä nyt mainittakoon työ joka ei todellakaan ole itsestäänselvyys missään pienellä paikkakunnalla. Kaikki tapahtumat ovat myös usein lähellä ja niihin osallistuminen on helppoa. Jos joskus muutan täältä pois, niin iso joukko tärkeitä ihmisiä jäisi myös tänne. Mutta heistä haluan ajatella niin, että kyllä ihmisiin aina yhteys pysyy, asui sitten missäpäin maailmaa tahansa.



Tällä hetkellä en siis ole muuttamassa pois kaupungista, mutta pieni ajatus siitä muhii kuitenkin päässä. Onneksi päätöksen kanssa ei ole mikään kiire, sillä aloimme vasta äskettäin säästämään ensimmäistä omaa asuntoa varten, ja itse ostaminen tapahtuu todennäköisesti vasta kahden vuoden päästä. Vaikka se tuntuukin pitkältä ajalta, niin yllättävän nopeasti ne vuodet silti vierähtävät. Ja niin pitkälle tulevaisuuteen on mahdoton ennustaa, voihan olla että ajatukset ovat täysin erilaiset silloin, elämäntilanteesta riippuen.

Pidän itseäni kuitenkin onnekkaana sillä tavoin, että minun on mahdollista viettää aikaa luonnon keskellä, paikassa jossa tunnen oikeasti olevani kotona. Oli tilanne elämässä mikä hyvänsä, muutaman tunnin kävely tutussa metsässä saa ajatukset kirkkaammaksi ja on taas paljon helpompi hengittää. Toki sinne matkustaminen vie tunteja, mutta se ei silti ole valovuosien päässä. Ja kenties joku päivä se paikka sijaitsee paljon lähempänä.

Tuesday, 11 April 2017

Hiding

On kulunut lähes 1,5 kuukautta siitä, kun olen viimeksi avannut tietokoneen. Koko tänä aikana olen kyllä tehnyt varmasti enemmän kuin koko vuonna, mutta jostain syystä en ole vain jaksanut kirjoittaa niistä. Ja ei kai sitä aina tarvitsekaan.



Maaliskuussa kävin katsomassa Burleskia ensimmäistä kertaa ikinä Helsinki Burlesque Festivaaleilla ja taisin rakastua. Hymy oli korvissa koko illan ja illasta jäi hirmu hyvä fiilis. Sanomattakin lienee selvää että uudestaan on mentävä. Onneksi noita burleskitapahtumia järjestetään aika usein täällä Helsingissä. Poikaystävän kanssa kävimme myöskin maaliskuussa katsomassa Heurekassa Body Worlds- Animal Inside Out näyttelyn. Kovin iso näyttely ei ollut, mutta ainakin itse luiden ja muiden kummallisuuksien ystävänä tykkäsin kovasti! Sieltä nappasin sen verran kuvia, että voisin jakaa niistä ainakin osan täällä bloginkin puolella.



Muutoin elämä on rullaillut ihan mukavasti. Normaalia arkea, johon olen yrittänyt lisätä pitkän tauon jälkeen liikunnan uudestaan. Toistaiseksi ihan vain lenkkeilyn muodossa, mutta onhan sekin jotain. Lisäksi se on ainakin semmoinen liikuntamuoto, jota vuorotyöläisenkin on mahdollista harrastaa vuorokaudenajasta riippumatta. Useimmiten ulos onkin tullut lähdettyä vasta pimeällä ja oikeastaan se on paljon parempi vaihtoehto, sillä muita ihmisiä näkee silloin huomattavasti vähemmän. :D



Paras vaatehankinta tänä vuonna on ollut tuo kuvissakin näkyvä Black Milkin samettinen midi hame, Midi-pituutta ei kaapista ole löytynyt ennen laisinkaan, ja siksi se varmaan tuntuukin niin piristävältä ja uudelta. Muutoin kaikki tämän vuoden aikana ostetut vaatteet ja asusteet ovat löytyneet kirppiksiltä, joten päätöksessä hylätä ketjukauppojen valikoimat on pysytty.



It's been nearly 1,5 months since I've last used my computer. All this time I've done lots of things but for some reason I haven't write about them here at all. And I think it's okay to not the write the blog when you don't feel like it.

On March went to see burlesque for the first time ever and I loved every second of it! Gladly there's pretty much burlesque events here in Helsinki, so I'm definitely going to see more of it, hopefully soon. I also went to see the Body Worlds- Animal Inside Out exhibition with my boyfriend. It wasn't as big as I thought but I really enjoyed it. I took some photos too so maybe I show some of them here in the blog too.

Life itself has been pretty much the same as before. Mostly work but I've started to exercise after a long time. Right now the only thing I do is jogging, but it's still better than nothing. And that's something you can do whenever you want. I usually choose evenings when there's not so much other people. :D

Best thing I've bought this year is the black velvet midi skirt from Black Milk. I wonder why I haven't bought a midi skirt before! This honestly is my favourite piece of clothing right now.
All the other clothes I've bought this year are from various flea-markets. So, so far I've kept my promise and haven't bought anything from the cheap stores this year!